Työtehtävät

Elokuvatuotannon työtehtävät

Elokuvatuotannon työtehtävät vaihtelevat sen mukaan, tehdäänkö fiktiota vai dokumenttia, suomalaisessa vai kansainvälisessä ryhmässä. Ammattinimikkeitä yhdistellään ja uusia lisätään tuotannon usein teknisen painopisteen mukaan. Jos kyseessä on dokumentti, valoryhmä voi olla pienempi. Jos tapahtumat kuvataan studiossa, kuvauspäällikön rooli ei ole niin suuri. Ryhmän kokoon vaikuttaa tuotannon budjetti.

Kuvaussihteeri (Script supervisor)/ 2nd Assistant Camera (AC, clapper, loader) 

Käsikirjoituksesta kuvauksiin

Käsikirjoitusversioita on kahdenlaisia:

  • Käsikirjoitus (Screenplay, script). Versio ei sisällä kohtausnumerointia tai kuvakokoja.

Kohtausnumerointijärjestelmiä on erilaisia, jotka vaikuttavat kuvausraportointiin.

1. Satajaollinen kohtausjako (amerikkalainen). Jos kohtausten väliin tulee lisää kohtauksia tai poistetaan, niin kohtaukset on helppo numeroida sadalla jaollisilla luvuilla. Kohtausnumerointi ei siis lähde 1,2,3, vaan 100, 200, 300. Jos kohtauksen 100 ja 200 väliin tulee lisää kohtauksia, ne numeroidaan 101, 102, 103.

The Nines Shooting script
The Nines Schedule (kuvanumero, kohtausnumero, kohtauksen kuvaus)

2. Ykkösellä alkava ja aakkosilla ”jaollinen” kohtausjako. Jos kohtauksia tulee lisää, ne merkitään A, B, C -kirjaimilla esim. kohtauksen 1 ja 2 väliin tulisi 1A. Poistettaessa kohtaus, jätetään kohtausnumero ja siihen kirjoitetaan ”omitted” tai ”omit”. Käsikirjoitusohjelmissa oikeaan laitaan voi valita * -merkinnän, jolloin poistot on helppo jäljittää versioista.

Go Shooting script (ks. sivu 4 kohtaus 6)

Käsikirjoituksen purku kuvalistaksi (Shot-list)

Käsikirjoitus puretaan kuvalistaksi (shot-list) eli jokaiselle suunnitellulle kuvalle annetaan oma numeronsa. Shot-listin kuvanumero merkitään kuvausihteerin raporttiin. Juoksevaa kuvanumerointia käytetään, kun shot-listia ei ole tehty.

Raporttipohjat

Ennen kuvauksia kuvaussihteeri luo raporttipohjat kuvauksia varten. Pohjat vaihtelevat paperipohjista, tietokoneella tai Ipadillä tehtäviin pohjiin ja halutun raportoinnin tarkkuus kannattaa varmistaa etukäteen. Merkitäänkö linssit tai aukot raportteihin? Tiedot ovat klipeissä sisällä mutta nopeammin saatavilla paperilta.

Kuvausten aikana kuvaussihteeri lyö klaffin ja kirjoittaa raporttiin jokaisen oton  ja sen perään ohjaajan kommentit. Tavoitteena on saada lista käytettävistä ja hylätyistä otoista. Lisäksi kuvaussihteeri seuraa jatkuvuutta , dialogissa, näyttelijöiden eleissä, toiminnassa, puvustuksessa ja maskissa. Näin varmistetaan kuvallinen jatkuvuus otosta ja kohtauksesta toiseen.

Kortin vaihdon yhteydessä D.I.T tekee siirrot  ja varmuuskopioinnit kuvaussihteerin raportin mukaan. Voidaan siirtää ja varmuuskopioida kaikki materiaali tai vain käyttökelpoiset otot.  Kuvauspäivän päätyttyä kuvausraportit jaetaan sähköisessä muodossa koko ryhmälle (kuvakaappaukset Baseamppiin). Tuotantopäällikö tarvitsee tiedon raportista mitä kuvia on jäänyt tekemättä ja siirretty ehkä seuraavalle päivälle. Raportin perusteella tuotantopäällikkö aikatauluttaa kuvat uuteen paikkaan ja tekee uuden call-sheetin ja jakaa sen ryhmälle.  Leikkaaja etsii raportin perusteella käyttökelpoiset otot.

Klaffin käyttö ja numerointi

Jatkuuvuuden seuraaminen

Jatkuvuus 

Klaffimerkinnät

Roll eli korttinumero. Tarkoitti aikoinaan filmikelaa, nykyään kameran korttia. Tuotannossa käytetyt kortit numeroidaan ja klaffiin ja kuvausraporttiin tähän kohtaan kirjoitetaan kortin numero. Jos tuotannossa on useampi kamera, merkitään A-kameran ja B-kameran kortit erikseen. Eli A1 on pääkameran ensimmäinen kortti  ja B1 on B kameran kortti. Kortit voidaan nimetä myös kameran nimellä Red1 ja BMC1.

Scene tai Slate eli kohtaus. Kohtaus- ja kuvanumeroinnissa (slatenumber) on olemassa eurooppalainen ja amerikkalainen malli.

1. Kohtausnumero ja kirjaimet (amerikkalainen).  Kun kamera vaihtaa paikkaa kohtauksen sisällä (tai kuvakoko muuttuu tai ajo) kohtausnumeron perään lisätään uuden kuvan kirjain aakkosjärjestyksessä. Mallissa kohtauksen 24 neljä kuvaa. Klaffiin ei kirjoiteta kuvakokoa vaan pelkästään kohtaan scene kohtausnumero ja kirjain.

  1. Master – 24
  2. LK1 – 24A
  3. LK2 – 24B
  4. PK– 24C

2. Kohtausnumero / juokseva klaffinumero (eurooppalainen).  Numerointi alkaa 1:stä ja päivitetään aina kun kuva tai kameran paikka vaihtuu. Klaffiin ei kirjoiteta kuvakokoa, vaan pelkästään kohtausnumero ja juokseva kuvanumero eli klaffissa oleva scene-ruutu jaetaan kahtia. Esimerkissä kohtauksen 24 neljä ensimmäistä kuvaa.

  1. Master – 24 / 1
  2. LK1 – 24 / 2
  3. LK2- 24 / 3
  4. PK – 24 / 4

kolmesimoa

Monta kameraa, useampi kuvausryhmä? A ja B -kamerat
Jokaisella kameraryhmällä on oma sovittu numerointijärjestelmänsä, jotta samat numerot eivät toistu kahteen kertaan. Klipit nimetään siirrossa kovalevylle klaffinumeroinnin mukaan ja samojen numeroiden toistumisesta kahteen kertaan tekisi ongelman siirroissa ja editoinnissa.

Ykköskameraryhmä kuvaa elokuvan päätapahtumat ja kakkoskameraryhmä usein itsenäisesti yleiskuvat tapahtumapaikasta. Kummassakin kameraryhmässä voi olla enemmän kuin yksi kamera mutta ohessa selkeyden vuoksi numerointimalli kahdelle ryhmälle ja kahdelle kameralle. Kummallekin kameraryhmälle tehdään oma klaffi. Ykköskameraryhmässä klaffia käyttää kuvaussihteeri ja kakkoskameraryhmässä 2nd AC.

Ykköskameraryhmä (1st Unit) eli A-kamera (RED) 
Klaffitauluun kannattaa kirjoittaa kohtaan Camera kuvaajan nimen lisäksi kameran merkki (Red). Roll-kohtaan kameralle nimetyn kortin nimi (R1). A-kameraryhmän numerointi merkitään seuraavasti eli kohtauksen 24 ensimmäiset neljä kuvaa.

  1. Master – 24 / A001
  2. LK1 – 24 / A002
  3. LK2- 24 / A003
  4. PK – 24 / A004

Kakkoskameraryhmä (2nd Unit) eli B-kamera (BMC)
B-kameran omaan klaffitauluun kohtaan Camera tulee 2nd AC:n nimi. Jos B-kamera kuvaa samaa kohtausta samanaikaisesti A-kameran kanssa, niin numerointi menee seuraavasti:

  1. Master – 24 / B001
  2. LK1 – 24 / B002
  3. LK2- 24 / B003
  4. PK – 24 / B004

Kuulutukset kahdelle kameralle ja kahdelle klaffille
Kahden kameran kuvatessa samaa kohtausta kahdella klaffilla, molemmat klaffit kuulutetaan ja lyödään erikseen ”klaffi A” ja ”klaffi B”. Mutta jos molemmat klaffit näkyvät kuvassa samaan aikaan, kuulutetaan ja lyödään vain yhtä klaffia kerran.

Jos B-kamera kuvaa jotain toista kohtausta (2) toisessa kuvauspaikassa, numerointi menee seuraavasti.

  1. YK- 2 / B001
  2. LPK – 2 / B002

Otto= Juokseva ottonumerointi, joka alkaa alusta aina kun kuva vaihtuu.

Jälkiklaffi. Jos kohtauksessa on eläin tms. asia, joka saattaa säikähtää klaffin paukahduksesta, otetaan jälkiklaffi eli aloitetaan kohtauksen kuvaaminen komentokielellä ja ohjaajan kiitoksen jälkeen käännetään klaffi ylösalaisin ja käydään lyömässä se.

Mykkä kuva. Jos kuvan aikana ei tallenneta ääntä, klaffia ei lyödä mutta se näytetään niin, että laudan välissä on sormet.

Kuvausraporttipohjat

Kuvaussihteerin raporttipohjia kannattaa esitäyttää tietokoneella ja kopioida paperiversioita mukaan mappiin. Jos kuvauspaikalla on mahdollista käyttää läppäriä, kannattaa napsutella sillä.

Red- raportointi

Mainokset